Vihreän apostolin sitkeä kamppailu

”Ympäristötyön toteuttamiseen tarvittiin yksi hullu”

1980

Ålandsbankenilla oli 1980-luvun lopulla ongelma, joka paisui päivä päivältä. Tietotekniikan hyökyaalto oli hukuttaa pankin paperijätteeseen. Vahtimestari Sven-Åke Löfström kääri hihansa. Hän ei ratkaissut ainoastaan akuuttia ongelmaa, vaan hänestä tuli pankin ensimmäinen ympäristöasioiden apostoli. Aloitetaan kuitenkin niin kutsutusta pyjamapaperin hyökyaallosta.

– Tietokoneajan alussa kaikista tileistä tulostettiin päivittäin sivukaupalla salassa pidettäviä tilioteluetteloita. Matriisitulostimet sylkivät paksuja nivaskoja sinivalkoraidallista pyjamapaperia.

Paperinivaskat saattoivat olla kymmenen sentin paksuisia luetteloita, joita kierrätettiin päivän aikana pankissa. Seuraavana päivänä tulostimet sylkivät jälleen uudet luettelot. Päiväraportit lisääntyivät ja saivat pian seurakseen kuukausiraportteja ja muita liuskoja.

– Ja ne kaikki oli tuhottava. Ensin kokeilimme paperisilppureita, mutta eihän niistä ollut mihinkään – yksi vahtimestari seisoi niiden ääressä koko päivän syöttäen koneille murkinaa. Tuloksena oli vain valtava määrä paperisuikaleita, joita kuljetimme jätesäkeittäin kaatopaikalle monta lastia viikossa, Löfström kertoo.

Kokeiltuaan paperisilpun polttoa pankin lämpöpannussa Löfström ymmärsi tilanteen täydellisen kestämättömyyden, niin käytännön kuin ympäristön näkökulmasta. Tuolloin hän sai vinkin tukholmalaisesta yrityksestä, joka voisi huolehtia paperijätteen kierrätyksestä.

– Sen jälkeen aloimme lähettää paperijätettämme heille, se ratkaisi ongelmaamme.

Paperiepisodin positiivisena seurauksena Sven-Åke Löfström kiinnostui ympäristöasioista.

– Aloin pohtia jätteenkäsittelyä ja kierrätystä ja tarkastella konsernia kestävän kehityksen kannalta. Tärkein kysymys ei ollut se, mitä ongelmia meillä oli vaan se, miten voisimme välttää ongelmat. Det naturliga steget -ympäristöjärjestön professori Karl-Henrik Robèrtin luennot antoivat meille tervetullutta inspiraatiota.

Valitettavasti 1980-luku ei jää historiankirjoihin vihreänä vuosikymmenenä. Alussa Löfström saikin ajoittain taistella saadakseen äänensä kuuluviin.

– Yleisesti ajateltiin, ettei ongelmia ollut ja ympäristöasioiden parissa työskenteleviä nimiteltiin milloin miksikin.

Sitkeys kuitenkin voitti ja ajan myötä Sven-Åke Löfström sai esitellä pankin ympäristötyötä uusille työntekijöille. Hän laati myös pankin ensimmäisen ympäristötyösuunnitelman.

– Kun kyse oli suuremmista ympäristöasioista, sain esittää ne pankin johtoryhmälle. Se alkoi ymmärtää, että kestävien ratkaisujen suhteen oli parempi pysyä etujoukoissa kuin herätä mukaan vasta myöhemmin, lainsäädännön astuessa voimaan.

Näin Löfström sai jo varhain Ålandsbankenin vaihtamaan vihreään sähköön ja tekemään muutoksia konsernin sähkön-, veden- ja paperinkulutuksen vähentämiseksi. Myöhemmin pääkonttorin katolle asennettiin myös aurinkopaneelit.

Kun Sven-Åke Löfström tarkastelee menneitä vuosia, hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, mitä sai aikaan toimiessaan Ålandsbankenin vihreänä apostolina.

– Tietenkin hakkasin päätäni seinään useita kertoja. Joukossa täytyy kuitenkin olla yksi hullu toteuttamassa muutoksia, muuten mistään ei tule mitään.

Sanningen om Ålandsbanken

100 tarinaa 100 vuoden ajalta

Joakim Enegren

Annika Lundqvistin, Leo Löthmanin ja Teo Tuomisen avustuksella.

Haluatko tulla osaksi seuraavaa 100 vuottamme?

Ålandsbankenin Tietosuojaseloste*