Vedenalainen viljelmä

Framtidens undervattensodlingar testas pa Aland

Voiko merituulivoima edistää biologista monimuotoisuutta? Tätä tutkitaan Björkskärin saarten edustalla Ahvenanmaan saaristossa. Vihreän sähkön lisäksi tuulivoimapuistot voivat tarjota myös keinotekoisia riuttoja levä- ja simpukkaviljelmille.

Tulevaisuuden vedenalaisia viljelmiä testataan Ahvenanmaalla

Lähestyessämme moottoriveneellämme Björkskäriä Saltvikin saaristossa Ahvenanmaalla, näemme taivaalla liitelevän merikotkan. Se lentää korkealla ja verk­kaisasti, aivan kuin maisemasta nauttien. Meri allamme on yhtä sininen kuin taivas, mutta vesi on sameaa. On hätkähdyttä­vää ajatella, että 70 prosenttia maapallon pinta­alasta on merta. Tästä huolimatta tiedämme enemmän avaruudesta kuin siitä, mitä pinnan alla tapahtuu.

Johan Mörn, saaren omistaja ja kipparim­me, ohjaa veneen tottunein ottein veneva­jan viereiseen laituriin. Saaren viimeiset asukkaat olivat sisarukset Anni, Sven ja Erik. Heidän kotitalonsa on edelleenkin pystyssä, ikään kuin aikakapselina muistuttamassa meitä elämän katoavaisuudesta.

Vesidrooni toimii meribiologi Lotta Nummelinin vedenalaisina silminä.
Vesidrooni toimii meribiologi Lotta Nummelinin vedenalaisina silminä.

Meriympäristön parantaminen

Venevajassa Joel Lindholm, Under Ytan AB:n perustaja, on kattanut puutarjotti­mille erilaisia merileväherkkuja. Kaikki tuoksuu ja maistuu mereltä. Aasiassa on jo pitkään ymmärretty mak­rolevien arvo, mutta meillä levät yhdis­tetään enimmäkseen rehevöitymiseen ja keskikesän ongelmalliseen leväkukintaan.

– Leväkukinnassa on oikeastaan kyse syanobakteereista, jotka ovat mikroskoop­pisia organismeja. Valtavina esiintyminä ne näyttävät ja käyttäytyvät kuin mikrole­vät, kasvi­ ja eläinplanktonit, mutta eivät kuitenkaan ole niitä, Joel Lindholm sanoo.

Joel kertoo syötävistä merilevistä ja niiden ravintoarvosta sekä siitä, miten levät ja simpukat auttavat veden puhdista­misessa. Maistelemme rakkolevää, jota hän on keittänyt mintun, hunajan ja viherleviin kuuluvan merilevän kanssa, jota on helppo kerätä vesirajasta.

Yrittäjät Joel Lindholm ja Magnus Hanstén haluavat leväviljelmillään vähentää Itämeren rehevöitymistä.
Yrittäjät Joel Lindholm ja Magnus Hanstén haluavat leväviljelmillään vähentää Itämeren rehevöitymistä.

Eri menetelmien testausta

Björkskärissä on juuri nyt käynnissä meri­tuulivoimayritys OX2:n ja startup­yritysten Under Ytan AB:n ja Nemo Seafarms Oy:n yhteishanke, jossa testataan merilevien ja simpukoiden erilaisia viljelymenetelmiä ja keinotekoisten riuttojen luomista merituu­livoimapuistojen yhteyteen.

“Selvitämme tuulivoimaloiden vaikutusta ympäristöön, luontoon ja ihmisiin, mutta haluamme myös mennä vielä syvemmälle ja osallistua Itämeren meriympäristön parantamiseen.”

Hankkeen rahoittavat Ålandsbankenin Itämeriprojekti ja OX2.

– Kun asennamme tuuliturbiineja mereen, meidän on varmistettava, että teemme sen mahdollisimman vastuulli­sesti. Laadimme ympäristövaikutusarviot ja tutkimme miten tuulivoimalat vaikut­tavat ympäristöön, luontoon ja ihmisiin. Haluamme kuitenkin mennä vielä syvem­mälle ja osallistua Itämeren meriympäris­tön parantamiseen, sanoo OX2:n Permit
Manager Lotta Nummelin ja lisää:

– Hanke jatkuu, joten emme ole vielä koonneet tuloksiamme. Mutta jo nyt moni asia viittaa siihen, että tuulivoimapuis­tojen biodiversiteetin lisäämiseen on mahdollisuuksia.

”Nyt testaamme, testaamme ja testaamme ja opimme mahdollisimman paljon.”

Alkuruoaksi keitettyä rakkolevää mintun ja hunajan kera. Tulevaisuudessa merilevät yleistyvät ruokalistoilla.
Alkuruoaksi keitettyä rakkolevää mintun ja hunajan kera. Tulevaisuudessa merilevät yleistyvät ruokalistoilla.

Useita käyttötarkoituksia

Kesän aikana on testattu erilaisia pin­tamateriaaleja, joita voitaisiin käyttää tuulivoimaloissa kalojen ja merilevien houkutteluun. Perustukset voivat ehkä toimia keinotekoisina riuttoina, joissa merielämä voi kukoistaa.

– Olemme myös tutkineet syvyyksiä, lämpötiloja, sijoittelua ja kulmia, sanoo Lotta Nummelin.

Leviä on myös istutettu köysiin ja kelluviin laatikoihin, joissa niiden kasvua seurataan. Nemo Seafarms ­yrityksen Magnus Hans­tén uskoo levien kaupalliseen viljelyyn.

– Tästä käydään keskustelua koko Euroo­passa, hän korostaa. Ravinnon lisäksi leviä voidaan käyttää myös lääketeollisuudessa ja biomuovien valmistuksessa. Kauneudenhoi­toalalla levät ovat jo käytössä niin meikeissä kuin voiteissa.

Kun testaukset saadaan päätökseen ja tulokset arvioitua, laajempi kokeilu jossa­kin OX2:n merituulipuistossa saattaa tulla ajankohtaiseksi.

Saamme nähdä, onko tulevaisuudessa yhä suurempi osa lautasellasi tarjoiltavasta ruoasta peräisin merestä.

Meriviljelmien luomisessa testataan eri materiaaleja, pintoja ja kaltevuuksia
Meriviljelmien luomisessa testataan eri materiaaleja, pintoja ja kaltevuuksia

Tiesitkö tämän levistä?

  • Levät puhdistavat vettä.
  • Levät sisältävät tärkeitä vita-miineja ja mineraaleja kuten rautaa, sinkkiä, magnesiumia ja B12-vitamiinia.
  • Levissä on runsaasti Omega 3-rasvahappoja ja ne ovat hyvä lisä kalaruokavalioon.

Teksti LIZ LINDVALL / Kuvat TOMAS ÄRLEMO

Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 2 2023 (Julkaistu 06.02.2024)