Pankin vastuulliset sijoitukset

Tänään yritysmaailmassa puhutaan paljon vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Liian paljon? Joku on ehkä sitä mieltä ja huokaisee Paljon puhetta, vähän tekoja. Mutta tosiasia on, että lähempänä totuutta onkin Paljon puhetta, paljon tekoja. – Näen, että yhä useampi suuryhtiö panostaa aiheeseen kutsumalla sidosryhmiä kuuntelemaan johdon esitystä yhtiön vastuullisuustyöstä. Toinen trendi on, että sijoittajasuhteista vastaavat ovat yhä suuremmassa määrin erittäin tietoisia yhtiön vastuullisuustyöstä. Tämä on merkki siitä, että vastuullisuus alkaa olla tavallinen ja tärkeä osa yhtiöiden arkea, sanoo salkunhoitaja Anna-Stina Wiklund Ålandsbankenilla, joka myös johtaa konsernin ESG -komiteaa (katso oheinen faktaruutu).

Hieman kärjistettynä voimme sanoa, että finanssialalla on perinteisesti mieluummin uhkuttu lähes rehvakkuudeksi tulkittavaa itsevarmuutta, Me tiedämme mitä teemme, joten luota meihin. Vastuullisia sijoituksia koskevat kysymykset vaativat kuitenkin sekä aimo ripauksen itsekritiikkiä että tietoa, jota ei aina ole löytynyt perinteisistä finanssirakennuksista. – Tällä hetkellä on käynnissä tietojahti, sillä vastuullisuusalueella tapahtuu niin paljon. Samanaikaisesti monimutkaiset kysymykset pakottavat alamme keskusteluun ulkomaailman kanssa. Kyseessä on dialogi, joka ei voi olla kosmeettinen, vaan sen täytyy herättää kiinnostusta – mehän joudumme vastuuseen jokaisesta päätöksestä jonka teemme. Kukaan ei voi piiloutua tyhjien sanojen taakse. Esimerkkinä tästä Anna-Stina mainitsee fossiilisten polttoaineiden aiheuttaneen paljon keskusteluja Ålandsbankenilla. Tällaisten sijoitusten kategorinen poissulkeminen ei välttämättä ole se kaikista järkevin päätös. – Poissulkeminen on hyvin yksinkertainen vaihtoehto. Silloin ongelma kuitenkin kumotaan jonkun toisen syliin, sillä joku aina omistaa nämä yhtiöt. Voin olla sitä mieltä, että usein on vastuullisempaa sijoittaa ja sen jälkeen olla aktiivinen sijoittaja, joka vaikuttaa yhtiön johtoon. Mutta voivatko pienet toimijat Pohjoismaissa todellakin vaikuttaa kansainvälisiin suuryhtiöihin? Tosiasia on, että tänä päivänä se on täysin mahdollista.

– Yhä tavallisempaa on, että institutionaaliset sijoittajat yhdistävät voimansa vastuullisuuden puolesta, esimerkiksi olemalla aktiivisia vaikuttajayritysten toiminnassa. Näitä vaikuttajayrityksiä ovat esimerkiksi Institutional Shareholders Services ja GES (Global Engagement Services). Hyötynä on muutakin kuin yhteiset voimat. Vähintään yhtä tärkeää on globaali analyysi ja ulkomaailman seuranta, jota vaikuttajayritykset tarjoavat. Rahastonhoitaja, joka tänä päivänä väittäisi itse hoitavansa sijoitustensa vastuullisuusanalyysin, joutuisi todennäköisesti naurun kohteeksi. – Maailma ja vastuullisuus ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että oikeita johtopäätöksiä varten tarvitaan asiantuntemusta. Tässä Ålandsbankenin yhteistyökumppanina toimii analyysiyritys Sustainalytics. Heillä on noin 100 analyytikkoa, jotka valvovat maailmanlaajuisesti yhtiöiden vastuullisuutta.

Yhtiötietojen määrä lisääntyy räjähdysmäisesti. Jos et kuitenkaan tiedä mikä data on yhtiölle tärkeää, ei ole väliä onko sinulla yksi vai tuhat analyytikkoa valmiina työhön. – Yhä suuremmassa määrin kaikki perustuu niiden parametrien esiin seulomiseen, jotka voivat vaikuttaa osakekurssin kehitykseen joko positiivisesti tai negatiivisesti, kertoo Anna-Stina Wiklund. Uranuurtajana on amerikkalainen organisaatio SASB (Sustainability Accounting Standards Board), joka tarjoaa sekä institutionaalisille sijoittajille että piensäästäjille mahdollisuuden raivata itselleen tien tietoviidakossa. – Kun löydät sen, mikä on olennaista yhtiössä, olet tullut pitkälle. Oikeastaan kaikki perustuu siihen, että haluat pystyä luottamaan siihen yhtiöön johon valitset sijoittavasi.

Vielä muutama vuosi sitten oli tavallista ripotella muutama vihreä osake salkkuun – näin ostettiin itselle hyvä omatunto. Moni on kuitenkin ymmärtänyt asian ytimen, vastuullisuus on fiksu sijoitus. Anna- Stina Wiklund huomauttaa, että tutkimukset osoittavat vaihtelevia tuloksia tuottavuuskehityksessä vastuullisuuden ollessa sijoitusvalintojen tekijä. Tulokset osoittavat osaksi, että vastuullisten sijoi tusten tuottavuus on korkeampi, mutta myös, että vastuullisuuskysymykset eivät vaikuta tuottoon. – Toisaalta mitkään tutkimukset eivät myöskään osoita, että vastuullisuuden huomioon ottaminen maksaisi. Sen sijaan tänä päivänä tiedetään, että vastuullisuuteen panostavien yhtiöiden pääomakustannukset ovat matalammat. Yhtiöt, jotka ottavat vastuullisuuden tosissaan voivat siis lainata rahaa halvemmalla kuin yhtiöt, joiden vastuullisuusriski on korkeampi. Se kuulostaakin oikeudenmukaiselta. Koska kuten Anna-Stina sanoo, ei maailmasta löydy yhtäkään sijoittajaa, joka haluaisi laittaa rahansa yhtiöihin, jotka vaarantavat maineensa samalla tavalla kuin Enron tai BP. – Tavalla tai toisella tätä suurta kiinnostusta vastuullisuutta kohtaan voidaan pitää suojamekanismina juuri sellaisia epämiellyttäviä yllätyksiä vastaan. Miksi tehdä uskaliaita sijoituksia jos voit pelata varman päälle?

Vastuullisuuden hyvänä puolena on, että loppujen lopuksi kyseessä ovat konkreettiset kysymykset. Jokainen meistä pystyy muodostamaan mielipiteen esimerkiksi lapsityövoimasta, tasa-arvosta ja luonnon tuhoamisesta. Itselle täytyy vain antaa aikaa miettiä omia prioriteettejään. – Vinkkini sinulle sijoittajana on katsoa uudelleen tekemääsi riskianalyysia, sekä myös miettiä sijoitushorisonttiasi. Sen jälkeen on aika esittää itselleen kysymys: Mikä on tärkeää minulle? Ja se on terveellinen harjoitus, sanoo Anna-Stina Wiklund. Hänen toinen vinkkinsä on asettaa oman rahastonhoitajan selkä seinää vasten. – Sormituntumani mukaan nykyisin on vaikeaa löytää rahastonhoitajaa joka ei huomioisi vastuullisuuskysymyksiä. Emme kuitenkaan aina ole kovin hyviä selittämään kuinka ajattelemme, ja monet näistä kysymyksistä ovat uusia myös meille. Sen sijaan alalla otetaan suuria askeleita eteenpäin. Olen varma siitä, että kymmenen vuoden kuluttua vastuullisuus on niin luonnollinen osa jokaista tervettä sijoituspäätöstä, ettei sitä tarvitse edes erikseen miettiä.

Ålandsbanken seuraa YK:n periaatteita vastuullisista sijoituksista (UNPRI). Yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuun, niin kutsuttujen ESG -tekijöiden tarkastus, tehdään YK:n ohjeiden mukaisesti.

MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ ÅLANDSBANKENIN VASTUULLISUUSSTRATEGIASTA:

• Seuraa luokkansa paras -mallia ja priorisoi jokaisen alan korkeimman vastuullisuustodistuksen saaneita yrityksiä. Poissulkee yhtiöt jotka toimivat peli-, tupakka- ja alkoholituote-, ase- ja pornografia-aloilla.
• On ottanut esille rahastojensa sisältöjen hiilidioksidi-intensiteetin. Päämääränä on vähentää jatkuvasti CO2-intensiteettiä konsernin toiminnassa. Vuodesta 2018 alkaen Ålandsbankenin rahastojen ESG -pisteet ja CO2-intensiteetti julkaistaan erillisessä vuosikertomuksessa.
• On implementoinut ESG -datan rahastonhoitoon. Päämääränä on sijoittua kahden parhaan kvartiilin joukkoon samankaltaisten rahastojen joukossa. Tämä on saavutettu kaikissa omissa osakerahastoissa.
• On aktiivinen yhteiskuntakeskustelussa useiden kestäviä sijoituksia koskevien verkkofoorumeiden kautta. Sen lisäksi Ålandsbankenin edustajat ovat osallistuneet ryhmään Finace Finlands Climate Change Indicators Working Group, missä on keskusteltu miten ala voi vaikuttaa 2-asteen lämpötilatavoitteen saavuttamiseen.
• Ålandsbankenin rahastot kuuluvat vuodesta 2017 alkaen ruotsalaiseen sijoittajapalveluun Vastuullisuusprofiiliin, joka helposti ja selkeästi näyttää miten rahasto soveltaa vastuullisuuskriteereitä rahastonhoidossaan.

Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 1/2018 (julkaistu 04.07.2018)

Teksti: Joakim Enegren