
Valkoiset kipsipölypilvet leijailevat Ahvenanmaan pelloilla jo toisena peräkkäisenä syksynä. Peltojen kipsikäsittely vähentää maatalouden fosforihuuhtoumia vesistöihin ja parantaa maaperän laatua. Toimenpide on tehokas keino vähentää Ahvenanmaan merenlahtien rehevöitymistä.
Suuri valkoinen pilvi seuraa pellolla ajavaa traktoria. Ilmassa leijaileva kipsiÂjauhe muuttaa pian maan valkoiseksi, kuin ohueksi lumipeitteeksi. Kipsikäsittely on yksi tapa leikata pellon ravinnehuuhtouÂmia ja vähentää Itämeren rehevöitymistä. Pellon omistaa Kristoffer Lundberg, joka pyörittää sekä Haga KungsgÃ¥rdin tilaa Saltvikissa että Gesterby Mjölkin maitotilaa Sundissa. Kristofferilla on 700 lypsylehmää, mikä tekee hänestä Ahvenanmaan suurimman maidontuottajan. Lähes kaikki lehmien tarvitsema rehu tuotetaan paikallisesti. Hänelle oli itsestään selvää kokeilla kipsiÂkäsittelyä pelloillaan.
– Haluan edistää vesistöjen tervehty mistä. Kaikki, mikä on hyväksi ympärisÂtölle, on kokeilemisen arvoista, Kristoffer Lundberg toteaa.

Merenlahdet kasvavat umpeen
Itämeren rehevöityminen näkyy selvästi Ahvenanmaalla. Merenlahdet kasvavat umÂpeen meriruokoa ja muita vesikasveja. UiÂmarantoja joudutaan ajoittain sulkemaan sinileväkukinnan vuoksi ja näkösyvyys heikkenee. Ahvenanmaalla sijaitsevan HuÂsön biologisen tutkimusaseman keväällä julkaiseman raportin mukaan merenlahdet ovat nyt rehevöityneempiä kuin 20 vuotta sitten. Tämä vaikuttaa koko ekosysteemiin. Toiset lajit häviävät, kun taas toiset lisäänÂtyvät ravintorikkaissa vesissä.
Kipsikäsittelyn edut
Pellolle levitettävä kipsi on keinolannoitÂteiden valmistuksesta syntyvä sivutuote, jolla sanotaan olevan kaksi pääasiallista etua. Kipsi edesauttaa fosforin ja muiden aineiden, kuten orgaanisen hiilen, sitouÂtumista maaperään, mikä vähentää sateen synnyttämien valumavesien päätymistä vesistöihin. Fosfori parantaa peltojen viljavuutta, mutta vauhdittaa sen sijaan vesistöjen rehevöitymistä. Kipsi voi myös parantaa maaperän rakenÂnetta, mistä hyötyvät viljelykasvit. KipsikäÂsittelyn vaikutusten sanotaan kestävän jopa viisi vuotta.

Viljelijöiden kiinnostus kasvussa
Ahvenanmaan maanviljelijöiden kiinÂnostus peltojensa kipsikäsittelyä kohtaan on kasvanut. Viime vuonna eli kokeilun ensimmäisenä vuonna tarjoukseen tarttui vain kaksi maanviljelijää. Tänä vuonna hankkeeseen osallistuu jo seitsemän viljelijää ja peltopintaÂala on kasvanut 12 hehtaarista 100 hehtaariin. Maanviljelijät tekevät itse työn pellolla, kun taas John Nurmisen Säätiö rahoittaa kipsin ja sen kuljetuksen Ahvenanmaalle. Alexandra de Haas on palkattu Rädda Lumparn Âyhdistyksen toimesta hankkeen koordinaattoriksi Ahvenanmaalla.
– Kaikki maaperät eivät sovellu kipsikäÂsittelyyn ja olemmekin etsineet lähinnä runsassavisia peltoja, joiden magnesiumÂpitoisuus on tarpeeksi korkea. Kipsi tulisi levittää syksyllä sadonkorjuun jälkeen, ja on tärkeä valita päivä, jolloin maa on kuiva, hän sanoo.
Peltojen kipsikäsittelyä on kokeiltu ja arÂvioitu Suomessa useiden vuosien ajan. HelÂsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus aloittivat SAVEÂtutkimushankkeen vuonna 2016. Tulokset osoittavat, että fosforin määrä vesistöissä väheni 30–50 prosenttia.

Vastauksia säännöllisillä näytteillä
Kipsikäsittelyn vaikutukset Ahvenanmaalla selviävät vasta pitkällä aikavälillä. Vesi ja maanäytteitä otetaan säännöllisesti. Viljelijöitä on myös pyydetty jättämään pellolle niin kutsuttu nollaruutu eli rajattu peltolohko, johon kipsiä ei levitetä. Näin voidaan vertailla maan rakennetta kipsikäsitellyillä ja Âkäsittelemättömillä peltoaloilla.
– Hanketta on mielenkiintoista seurata ja toivottavasti saamme vastauksia eri kysyÂmyksiin, kuten siihen miten kipsi vaikuttaa erilaisiin maalajeihin. Ahvenanmaalla on yleistä, että samalla pellolla esiintyy useita maalajeja, Kristoffer Lundberg toteaa.
John Nurmisen Säätiö on levittänyt kipsiä pelloille myös MannerÂSuomessa ja säätiöllä on muiden toimijoiden kanssa suunnitelÂmia uusista kipsikäsittelyhankkeista useissa Itämeren alueen maissa.
Osa Itämeriprojektia
Kipsikokeilu Ahvenanmaalla on John Nurmisen Säätiön rahoittama pilottiprojekti. Säätiöllä on ympäristöhankkeita useissa maissa. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on ollut säätiön pääyhteistyökumppani vuodesta 2020 lähtien.
Kipsihanke toteutetaan Ahvenanmaalla yhteistyössä Rädda Lumparn -yhdistyksen kanssa. Vuonna 2014 perustettu yhdistys työskentelee Lumparnin vedenlaadun parantamiseksi. Lumparn on seitsemän kunnan ympäröimä avoin merenselkä. Vuonna 2022 Ahvenanmaan pelloille levitettiin 50 tonnia kipsiä. Tänä vuonna levitetään 400 tonnia yhteensä 100 peltohehtaarille.
Teksti Helena Forsgård / Kuvat Säde Mäkepää, John Nurmisen Säätiö
Artikkeli lehdestä Ålandsbanking 2 2023 (Julkaistu 05.03.2024)